Olli Rantamäki työskentelee koneistajana Komasin Kurikan-yksikössä. Hän tuli Komasille ammattikoulun työharjoittelun kautta toukokuussa 2002, ja jäi vakituisiin töihin seuraavana vuonna heti armeijan jälkeen.
Rantamäen työpiste on robotisoidulla vetopyöräsolulla. Työ pitää sisällään muun muassa asetusten tekemistä, työkalujen ja terien huoltamista sekä valujen ja puolivalmisteiden lataamista hyllytyöstöhissiin, josta robotti sitten vie ne sorveihin. Kun kappaleet on koneistettu, ne nostetaan hissistä pois ja mitataan. Pyörät koneistetaan kaksi kertaa; ensin tehdään rouhinta ja muutaman päivän jälkeen voidaan suorittaa viimeistely.
─ Rouhinnan aikana on enemmän aikaa, jolloin teen ohjelmia ja osallistun tarjouslaskentaan Mastercamilla, jonka koulutukseen osallistuin alkuvuodesta, Rantamäki kertoo.
Työ vaatii tarkkuutta, ja jokaisesta kappaleesta täytetään mittapöytäkirja. Kaiken pitää osua kohdalleen. Tarkkuudesta Rantamäellä on näyttöä kuuden vuoden takaisista Taitaja 2002 -ammattitaitokilpailuista, joihin hän osallistui koulunsa edustajana koneistuksessa. Kilpailussa tehtävänä oli koneistaa aihiosta mahdollisimman tarkasti piirustusten mukainen kappale. Työ koostui ohjelmoinnista, koneasetuksista ja itse valmistustyöstä. Rantamäki sijoittui kilpailussa neljänneksi ja pääsi sen myötä tuomaroimaan kaksi vuotta myöhemmin Seinäjoella järjestettyjä Taitaja 2004 -kilpailuja.
─ Nyt kisaaminen olisi varmasti helppoa. Silloinhan se oli kauhean haastavaa, kun yleisöä ravasi katsomassa työskentelyä, Rantamäki muistelee.
Rantamäen mielestä parasta omassa työssä on työn kehittäminen ja uusiin asioihin perehtyminen.
─ Se, että koettaa keksiä uusia, parempia ja tuottavampia tapoja työskennellä. Samoin aina kun tulee vaikkapa uusia tuotteita tai koneita, niin aika kyllä menee nopeasti.
Vapaa-ajallaan Rantamäki lenkkeilee avovaimonsa ja koiransa kanssa ja viimeistelee talonrakennusprojektia.
─ On minulla lisäksi autotallissa sellainen vanha moottoripyörä. Toistaiseksi se on ollut vielä pelkästään kunnostusta varten, mutta ehkä tänä kesänä sillä voisi jo ajaakin.
Entä onko mielessä erityisiä tulevaisuudensuunnitelmia työhön liittyen?
─ Kai sitä jotain pitäisi vielä keksiä. Mutta mitä, niin se on sitten eri asia.
Komas Copleanilla Parkanossa tuotantovastaavana työskentelevä Jari Rintamäki aloitti työt Copleanilla 80-luvun lopulla nuorena ammattikoulupoikana, ja on sillä tiellä edelleen. Työnantajan nimi on ehtinyt vaihtua ja työtehtävätkin muuttua vuosien varrella, mutta samaan työpaikkaan on tullut lähdettyä joka aamu jo 20 vuoden ajan.
20 vuotta sitten työ pikkufirmassa oli monipuolista: oli jyrsintää, hitsausta, koeponnistusta, maalausta, tavaran toimitusta ja vastaanottoa. Osaamisen kartuttua työnkuva laajeni. Välillä Jari toimi nostoapuna rakennustyömaalla, trukkikuskina, villan pussittajana ja puhelinvaihteen hoitajana. Paperihommiin ja kirjanpitoon ei sentään tarvinnut puuttua eikä tietokonettakaan ollut vielä silloin nähty kuin elokuvissa. Sittemmin Jarin toimenkuva on muuttunut työnjohtajasta tuotantovastaavaksi, ja tietokonettakin tulee käytettyä päivittäin.
Nykyisessä tehtävässään Jari vastaa tuotannon johtamisesta ja tuotannon aikatauluista, kotimaan valmistus-alihankinnasta, tuotannonohjauksesta sekä koneiden ja laitteiden kunnossapidosta. Lisäksi tehtäviin kuuluu muun muassa menetelmien kehittämistä, työsuojeluvastaavan tehtäviä sekä rakenteiden ja vaiheiden tekemistä toiminnanohjausjärjestelmä Leaniin. 90-luvun puolivälissä Jari harkitsi jopa hetken alanvaihtoa ja poliisikouluun hakemista, mutta jäi kuitenkin Copleanille.
- Onneksi en päässyt poliisikouluun, ja tuskin työnantaja olisi pois päästänytkään.
Jaksamisen ja työn mielekkyyden lähteinä ovat hyvä työilmapiiri, vaihtelevat työpäivät ja monipuoliset tehtävät. Työ ja vapaa-aika eivät myöskään sotkeudu toisiinsa.
- Reilun puolen tunnin työmatkalla Seinäjoen suunnasta Parkanoon saan mukavasti ”järjestettyä pääni”. Autossa istuessani aamulla ajatukset käännetään työhön, illalla perheeseen. Vaimon ja kuuden lapsen kanssa vapaa-aika kuluu mukavasti.
Muun muassa esimieskoulutuksen kautta Jari kokee saaneensa pontta sekä itsensä että työpaikkansa kehittämiseen.
- Joskus tuntuu, että opittavaa olisi vielä aika paljon, mutta onhan tässä vuosia edessä. Atk:ta on väistämättä tullut opittua, taloudesta olisi vielä hyvä saada koulutusta laajemman kokonaisuuden ymmärtämiseksi.
Kristiina Järvinen opiskelee Jyväskylän yliopistolla taloustieteen tiedekunnassa ympäristöjohtamista. Komasin Liiketoiminnan tuki -yksikön vetäjä Miikka Jämsen näki, että olisi hyödyllistä tutkia tarkemmin, mitä hyötyä Komasille voisi olla ympäristöjohtamisesta. Siksipä Miikka otti Kristiinan Komasille tekemään graduaan.
Ympäristöjohtamisella tarkoitetaan yrityksen toiminnan aiheuttamien ympäristövaikutusten huomioon ottamista siten, että liiketoiminta pidetään kannattavana, mutta samalla yrityksen toiminnan aiheuttamat ympäristövaikutukset ja sosiaalinen vastuu tulevat hoidettua vastuullisesti.
Esimerkiksi samalla, kun ehkäistään ympäristöhaittoja kemikaalivalintojen ja puhtaampien tuotantoprosessien avulla, edistetään myös työturvallisuutta.
-Olen ollut jo pitkään kiinnostunut ympäristön suojeluun liittyvistä asioista, mutta en pidä itseäni minään ympäristöaktivistina. Lisäksi ympäristöasiat ovat lähellä sydäntäni, koska olen maalta kotoisin ja elänyt lähellä luontoa.
Gradussaan Kristiina selvittää sidosryhmänäkökulmasta, olisiko Komasilla tarvetta kehittää ympäristötoimintaansa. Mikäli syyt ovat Komasin liiketoiminnalle tarpeeksi merkittäviä, niin sitten pitäisi eritellä myös keinot ympäristötoiminnan kehittämiseen ja ympäristövastuullisuudesta aiheutuvat hyödyt Komasille.
Pekka Yli-Rahnasto nimitettiin Komas Botnian vetäjäksi 5.2.2008. Komasille Pekka tuli YIT Serviceltä logistiikkapäällikön tehtävistä. Ennen uutta nimitystään Pekka työskenteli Komas Botnialla tuotantoinsinöörinä.
-Nykyisessä työssäni tehtävänäni on vastata Komas Botnia Oy:n toiminnasta täällä Kurikassa. Budjettien täytyy pitää ja toimitusvarmuuden on oltava korkea. Lisäksi vastaan tarjoustoiminnasta ja kapasiteetin myynnistä Koneistusryhmän strategian mukaisesti. Tehtäviini kuuluu myös karkeakuormituksen ja sen vaatimien resurssien suunnittelu ja toteutus. Ja tietysti osallistun johtotyöskentelyyn ja Koneistusryhmän kehittämiseen liittyviin hankkeisiin sovitulla tavalla, kuvaa Pekka monipuolista ja haastavaa työtään Kurikassa.
Mikä sai sinut hakeutumaan nimenomaan Komasille?
-Yksi kaveri kertoi minulle vapaasta paikasta Komasilla. Koulutustausta ja harrastukseni liittyivät hyvin tähän koneistamiseen, joten siitä se sitten lähti käyntiin – eikä ole tarvinnut katua tätä päätöstä, lisää Pekka.
Vapaa-ajallaan Pekka värkkäilee omalla pajallaan kaikenlaista vanhoihin autoihin ja moottoripyöriin liittyvää. Lisäksi Pekka käy kerran viikossa kaveriporukalla pelaamassa sählyä kuntoilun vuoksi.
-Muutama vuosi sitten sytyin veneilyyn, joten kesäisin tulee oltua laineilla, kertoo Pekka harrastuksistaan.
Pekka asuu Nurmon Hyllykalliolla Seinäjoen kupeessa vaimonsa Eijan ja heidän kultaisennoutajansa Onnin kanssa. Kesäkuussa heillä on muutto edessä Ilmajoelle – hieman lähemmäksi Kurikkaa.
Arto Kupari on työskennellyt Komasilla jo 10 vuotta. Yrityksen nimet vain ovat vaihtuneet. Hän työskentelee Kokoonpanoliiketoiminnassa materiaalihallinnossa Jyskässä. Tiimin esimiestehtävien lisäksi Arto varmistaa, että Jyskän tehtaalla tuotannossa riittää koko ajan tavaraa.
Kymmenen vuotta sitten Arto aloitti kokoonpanotyöntekijänä. Hän on ehtinyt työskennellä myös laadunvalvonnassa, särmärinä, pakkaamossa ja tavaran lähetyksessä. Pikku hiljaa hän on siirtynyt materiaalihallinnon tehtäviin.
- Olen viihtynyt Komasilla, koska täällä on hyvä porukka, rento ilmapiiri tehdä töitä ja asiat hoituvat joustavasti. Tykkään olla täällä töissä, pohdiskelee Arto syitä siihen, miksi on viihtynyt niin kauan Komasilla.
- Lisäksi täällä on mahdollisuus kouluttaa itseään. Työnantaja tarjosi minulle tilaisuuden lähteä suorittamaan kaksivuotista tekniikan erityisammattitutkintoa Johtamistaidon opistolle, ja nyt olen saanut tutkinnon suoritettua.
Arto viihtyy hyvin nykyisessä työssään. Hänestä on mukavaa tehdä töitä yhdessä muiden kanssa, mutta välillä hän pääsee miettimään asioita itsekseenkin.
- Minulla on aika vapaat kädet tehdä töitä omalla tavallani ja päättää paljon asioita. Esimiestyössä pääsen taas olemaan paljon ihmisten kanssa töissä.